sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Kuusamo vko 31

Ennen Kuusamoa...

Pikkumiehen pitkään kinuttu virveli oli pakko hommata jo ennen reissua, kun sopiva osui kohdalle. Abu Garcian junior umpikela löytyi Prismasta ihan siedettävään hintaan. Reissun päällä käytiin myös Keskisen kaupassa pyörimässä ja sieltä pikkumies sai oman punaisen kalapakin ja siihen hiukan täytettä. Omaan kalustoon tuli lisää #6 kelluva perhosiima ja muutama Rapalan ruohikkouistin.

Lauantai 27.7.

Perillä Kuusamossa. Ensimmäinen pitstop kauppoihin. Vielä ei Prismassa ollut perinteistä -50% kalastustarvikkeista, joten sieltä ei mitään varsinaista kalastustarviketta jäänyt käteen. Vaateosastolta kuitenkin löytyi kalastelua ja vaeltelua varten -30% alesta uusi takki, tosin ennusteet näyttää siltä, että tällä reissulla ei takkia vielä tulla tarvitsemaan. Kuusamon Tärpistä isän käteen jäi pari aleverkkoa ja itse nappasin mukaan 4g pikkuvaapun koskikalastusta varten.

Iltaruuan jälkeen oli vuorossa reissun ensimmäinen kalastushetki. Ensin pikkumiehelle opastus virvelin käytöstä ja se menikin perille heti. Rapalan ruohikkouistin lensi jo ensimmäisillä heitoilla komeassa kaaressa (ja kyllä, isukki oli ylpeä ;). Tuolta ensimmäiseltä lammikolta saaliina oli kummipojalle yksi ahven ja emännälle ongella toinen moinen.

Pikkuihmisten nukutusaikaan lähdin itse lähimmälle lammikolle kokeilemaan, josko tuostakin jorpakosta haukea löytyisi. Jonkun aikaa sai heitellä ennenkuin ensimmäinen vana pinnalla seurasi uistinta. Muutamalla heitolla joku tuntui uistinta "tönivän", mutta olisikohan ollut ahvenia kun ei saanut uistimesta kiinni. Paikan vaihdon jälkeen 50m sivummalle nappasi kiinni. Uistimen reitistä noin 90 asteen kulmassa kymmenen metrin päästä lähti taas pintavana suoraan uistinta kohti ja hiukan ennen rantaa noin 500g hauki otti kiinni. Eihän tuosta ollut syötäväksi, eikä kyllä edes viitsinyt kuvaa ottaa moisesta sintistä, eli takaisin kasvamaan. Vielä kokeilua toisella pienellä lammikolla, mutta sieltä ei mitään eloa löytynyt pikkuisia ahvenia lukuun ottamatta, joten päivä oli pulkassa.


Sunnuntai 28.7.

Sunnuntai menikin kalastuksen osalta melkein ohitse. Päivällä pelailtiin petankkia, mölkkyä ja frisbeegolfia ja tuskasteltiin kelin kuumuutta. Vasta illalla käytiin pikkumiehen kanssa taas treenaamassa virvelöintiä ja tulihin siinä itsekin hiukan samalla heiteltyä. Sama juttu kuin lauantai-iltana, joku kävi "pökkimässä" uistinta muttei saanut kiinni.

Myöhemmin illalla lähdettiin emännän kanssa vielä veneellä liikenteeseen lähilammikolle. Emäntä sai ongella heti ensimmäisellä heitolla ahvenen. Vielä toinenkin pienempi ahven nappasi onkeen kiinni, mutta uistimiin ei nypyn nyppyä tullut. Mäkäräiset häiritsivät niin pahasti, ettei kauaa veneessä viihdytty vaan lähdettiin saunomaan.

Maanantai 29.7.

Työpäivä :(  Työkaverin onnettomuuden vuoksi loma vähän lopsahti ja pitää tehdä töitäkin. Pikkumies kuitenkin lähti pappan kanssa taas heittelemään rantaan ja nappasi ensimmäiset ahvenensa virvelillä :)  ja kyllä isukki oli taas ylpeä vaikka harmittikin ettei itse ollut rannassa tapausta näkemässä (ja kuvaamassa).

Iltaa odotellessa, jos vaikka Naatikkajoki kutsuisi iltasella kun työpäivä on ohi.

Keli oli niin kuuma, ettei joelle kannattanut lähetä. Mittari näytti 28 astetta varjossa. Illalla lähdettiin emännän kanssa kuitenkin Kitkajärvelle hiukan heittelemään ja onkimaan. Virvelillä ei edelleenkään mitään napannut mutta onkiminen toimi. Parisen tuntia ja ämpärissä oli 2,7kg ahvenia, suurimmat n. 160g eli ihan ok kokoa syötäväksi. Huomenna savupyttyyn ja eikun syömään.

Tiistai 30.7.

Vihdoin keli näytti sopivammalta joelle lähtöä ajatellen. Neljän maissa käytiin hakemassa vuorokauden luvat Naatikkajoelle. Naatikan "naaraus" aloiteltiin viime vuodesta nakuttamaan jääneestä paikasta alajuoksulta. Emäntä sai ensimmäisen kalansa perholla n. 10min aloituksen jälkeen. Kiinni jäänyt oli 25cm harjus. Muitakin pieniä kaloja näkyi ja hiukan myöhemmin nappasi yksi myös minulla kiinni. Elämäni ensimmäinen taimen, kokoa oli kylläkin vain kymmenisen senttiä.



Pikkuhiljaa siirryttiin yläjuoksua kohti, jossa yhdestä pienestä sivu-uomasta nappasi toinen tammukka kiinni. Tämä toinen tapaus oli jo pikkuisen isompi, arviolta noin 15cm, hyppäsi takaisin uiskentelemaan ennen tarkistusmittausta.

Vielä viimeiseksi illalla lähdettiin etsimään kotaa, joka piti olla vielä ylempänä yläjuoksulla. Autolla pääsi noin kilometrin päähän, josta sitten käveltiin polkua ja pitkospuita pitkin joelle asti. Perillä odotti komea kota ja muitakin kalastajia... jotka olivat tulleet autolla perille asti. Hiukan tarpomisen jälkeen harmitti kuulla, että autolla pääsee sinnekin asti toista kautta.


Keskiviikko 31.7.

Aamusella pikkuväen herättyä lähdettiin uudestaan Naatikalle etsimään isompia kaloja. Hiukan aikaa ensin pintaperhoilla mutta mitään ei jäänyt kiinni. Pienen kahlailun jälkeen näin hiukan syvempää paikkaa, joten vaihdoin uppoperhon kiinni. Ensimmäisellä heitolla nappasi. Hiukan isompi harjus jo, eli mittaa 28cm. Vain pari senttiä jäi uupumaan alamitasta, joten päästettiin kasvamaan vielä. Samoilta paikoin ruohikon reunasta nappaili myös pieniä ahvenia kiinni. Perhostelin pikkuhiljaa alajuoksullepäin mutta kaloja ei siellä edes näkynyt, saatikka että olisi ottanut kiinni.


Vielä ennen mökille paluuta käytiin kokeilemassa yksi sillan alus, josta viime kesänäkin isompia harjuksia löytyi. Tälläkin kertaa näkyi sillan alla heti harjuksia. Pari pientä nostin ensin ylös ennenkuin n. 40cm harjus nappasi kiinni. Viisas kala, pitää myöntää. Pohjassa pystyssä ollut oksa oli kalan pelastus, harri kiersi oksan ympäri monta kertaa ja sai siiman irti. HARMITTI. Yhtä isoa harria ei toista sitten näkynytkään. Pieni ahven nappasi hetkeä myöhemmin kiinni. Sitä ylös kelatessa myös hauki kiinnostui ahvenesta ja iski useamman kerran ahventa kylkeen. Hetkeä myöhemmin oli tuo hauki perhossa kiinni mutta syöksyi oksan alle piiloon ja perho irtosi suusta. Hauki oli arviolta kilon luokkaa.

Tuolle sillalle tullessa oli eräs vanhempi mies pysähtynyt kauppareissulla myös sillan pieleen ja tuli juttelemaan. Kehui kovasti mökkinsä läheistä lampea hyväksi ahven- ja haukipaikaksi ja tarjosi venettäänkin käyttöön. Tarjoukseen ei tartuttu, mutta sillan alla kalastellessa appiukko soitteli, että tuo samainen mies on nyt hänen autonsa kyydissä ja ovat menossa katsomaan tuota lampea ja venettä. Eli iltasella suunta taitaa olla sitten Naatikkalammelle.

Appiukko ja isä lähtivät jo päivällä tuonne lammelle. Emäntä ja minä lähdettiin "salaisen" sillan alle etsimään määrämittaista harria. Tuo aiemmin päivällä perhon vienyt harri oli taas paikalla, kultainen perhonpää suupielestä roikkuen. Kovasta yrityksestä huolimatta ei harrit napanneet kiinni mihinkään perhoon. Vain yksi isompi ahven nappasi perhoon, 220g.

Paikan vaihto Ala-Kitkan sillalle. Itse heittelin virvelillä ja emäntä onki ahvenia taas maanantai-iltaiseen tahtiin. Hetki kun oltiin sillalla oltu, niin appiukko soitteli että missäs ne kalan fileroijat on, kylmälaukussa kun on kymmenen kiloa ahventa. Ehkä tuossa hiukan oli liioittelua mutta paaaljon niitä oli ja isoja, suurin punnittiin 420g painoiseksi. Juuri ja juuri päivä riitti kaikkien filerointiin ja perkaamiseen. Osa menee pakkaseen ja osa syödään huomenna.

Torstai 1.8.

Torstaina kalastuksen osalta päivä jäi aika lyhykäiseksi. Illalla muksujen mentyä nukkumaan lähdin kiertelemään lähimmän lammikon rantoja, etsien isompaa haukea. Useammassakin paikassa olisi sellaiset parikymmentäsenttiset hauet halunneet väkisin tulla mukaan mutta eipä nuo saaneet uistimesta kiinni. Sama juttu ahventen kanssa, kävivät kyllä ankarasti tönimässä ja näykkimässä Rapalan ruohikkouistinta mutta olivat liian pieniä saadakseen sen suuhunsa. Eli sitä isompaa haukea ei ainakaan lammen noilta rannoilta päässyt tavoittamaan, tai sitten ei ollut syöntituulella.

Perjantai 2.8.

Ei enää kalastusta, vaan välineitten pakkailua ja kotimatkan suunnittelua.

Jokohan se ensi vuonna sitten löytyisi se Kuusamon isokin saaliskala...?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti